Miksi verkon suorituskykytesti näyttää heikkoja tuloksia?

Mitä verkon suorituskykytesti mittaa?

Verkon suorituskykytesti mittaa yleensä latausnopeutta, lähetysnopeutta, viivettä eli latenssia, jitteriä ja joskus pakettihävikkiä. Latausnopeus vaikuttaa esimerkiksi suoratoistoon ja tiedostojen vastaanottamiseen, kun taas lähetysnopeus on tärkeä videopuheluille, pilvipalveluille ja tiedostojen lähettämiselle. Viive kertoo, kuinka nopeasti yhteys reagoi, ja jitter kuvaa viiveen vaihtelua.

Testitulos ei ole aina sama kuin liittymäsopimuksessa ilmoitettu nopeus. Kiinteän valokuitu-, kaapeli- tai DSL-yhteyden tulokseen vaikuttavat mittauspalvelin, kodin laitteet ja verkon hetkellinen kuormitus. Wi-Fi-yhteydellä mitattu tulos kuvaa koko langatonta yhteyttä, ei pelkästään operaattorin verkkoa.

Yleiset syyt hitaalle lataus- tai lähetysnopeudelle

Wi-Fi-signaali on heikko

Seinät, lattiat, metallipinnat ja pitkä etäisyys reitittimeen voivat heikentää Wi-Fi-signaalia. Myös naapuruston langattomat verkot voivat käyttää samoja kanavia. Tällöin verkon suorituskykytesti näyttää usein selvästi paremman tuloksen reitittimen lähellä kuin toisessa huoneessa.

Reititin tai modeemi rajoittaa yhteyttä

Vanha reititin, puutteellinen Wi-Fi-standardi tai viallinen modeemi voi rajoittaa nopeutta, vaikka operaattorin liittymä toimisi normaalisti. Laitteen prosessori voi myös kuormittua, jos samanaikaisesti käytössä on paljon laitteita, liikenteenhallintaa tai VPN-yhteyksiä.

Liittymä tai yhteystekniikka asettaa rajan

DSL-yhteyden nopeus riippuu kuparikaapelin pituudesta ja kunnosta. Kaapeliverkossa lähialueen samanaikainen käyttö voi vaikuttaa etenkin ruuhka-aikoina. Valokuitu on yleensä tasaisempi, mutta myös kuitupäätteen, verkkokaapelin tai operaattorin yhteyden ongelma voi heikentää tulosta.

Verkossa on hetkellinen ruuhka

Iltaisin monet käyttäjät katsovat suoratoistoa, pelaavat verkossa ja lataavat suuria tiedostoja. Kodin oma liikenne voi kuluttaa yhteyden kapasiteetin, mutta ruuhka voi sijaita myös operaattorin alueverkossa tai testipalvelimen yhteydessä.

Taustalla on muuta verkkoliikennettä

Pelikonsoleiden päivitykset, pilvivarmuuskopiot, suoratoisto, valvontakamerat ja muiden käyttäjien videopuhelut voivat pienentää testissä näkyvää nopeutta. Erityisesti lähetyskaistan täyttyminen voi nostaa viivettä ja aiheuttaa katkoksia.

VPN, tietoturvaohjelma tai selain vaikuttaa mittaukseen

VPN salaa liikenteen ja ohjaa sen ylimääräisen palvelimen kautta, mikä voi pienentää nopeutta ja lisätä viivettä. Myös tietoturvaohjelman liikenteentarkistus, selaimen lisäosat tai laitteen suorituskyky voivat vaikuttaa selainpohjaisen testin tulokseen.

Suuri viive, jitter ja pakettihävikki

Suuri viive näkyy hitaana reagointina verkkopelaamisessa, etätyössä ja videopuheluissa, vaikka latausnopeus olisi hyvä. Jitter tarkoittaa viiveen vaihtelua. Kun jitter on suuri, puhe tai kuva voi pätkiä ja peliohjaus tuntua epätarkalta.

Pakettihävikki tarkoittaa, että osa verkkoliikenteestä ei saavu perille. Syynä voi olla heikko Wi-Fi, viallinen verkkokaapeli, ruuhkautunut laite tai operaattorin verkon häiriö. Jos ongelma näkyy myös Ethernet-kaapelilla ja usealla laitteella, vika ei todennäköisesti ole vain yhdessä Wi-Fi-laitteessa.

Näin selvität ongelman syyn

1. Suorita testi ensin tavalliseen tapaan ja kirjaa latausnopeus, lähetysnopeus, viive, jitteri ja pakettihävikki.
2. Toista testi eri kellonaikoina, esimerkiksi aamulla ja illalla, jotta näet mahdollisen ruuhkan vaikutuksen.
3. Testaa reitittimen lähellä ja yhdistä tietokone suoraan Ethernet-kaapelilla. Jos kaapelilla tulos paranee selvästi, ongelma liittyy todennäköisesti Wi-Fi-verkkoon.
4. Sulje VPN, suuret lataukset, pilvivarmuuskopiot ja muut tarpeettomat liikennettä käyttävät sovellukset.
5. Testaa toisella laitteella. Jos kaikki laitteet kärsivät samasta ongelmasta, tarkista modeemi, reititin ja operaattorin yhteys.
6. Vertaa tulosta liittymän ilmoitettuun nopeuteen ja tarkista operaattorin häiriötiedotteet.

Toimivat keinot verkon optimointiin

• Sijoita reititin avoimeen ja keskeiseen paikkaan, mieluiten irti lattialta ja metalliesineistä.
• Käytä 5 GHz:n tai 6 GHz:n Wi-Fi-taajuutta lähellä reititintä ja 2,4 GHz:n taajuutta pidemmillä etäisyyksillä, jos se tarjoaa paremman kantaman.
• Vaihda ruuhkainen Wi-Fi-kanava automaattiseen valintaan tai vähemmän käytetylle kanavalle.
• Päivitä reitittimen ja modeemin ohjelmisto sekä tarkista, että verkkokaapelit ovat ehjiä.
• Kytke paljon kaistaa käyttävät laitteet Ethernet-kaapelilla, jos mahdollista.
• Ota käyttöön liikenteen priorisointi eli QoS, jos reititin tukee sitä ja videopuhelut tai pelaaminen kärsivät muusta liikenteestä.
• Käynnistä modeemi ja reititin uudelleen vain tarvittaessa, mutta tarkista ensin kaapelit ja merkkivalot.

Milloin kannattaa olla yhteydessä operaattoriin?

Ota yhteys operaattoriin, jos nopeus jää toistuvasti selvästi sovitun yhteyden tason alapuolelle myös Ethernet-kaapelilla, usealla laitteella ja eri kellonaikoina. Kerro asiakaspalvelulle testien ajankohdat, mittaustulokset, käytetty yhteystapa sekä mahdolliset viive-, jitteri- ja pakettihäviöongelmat. Näin operaattori voi erottaa kodin Wi-Fi-ongelman, modeemivian ja alueellisen verkkohäiriön toisistaan.